Toimialoilla, joilla on syttyviä kaasuja, höyryjä tai palavia pölyjä, yksi sähköstaattinen kipinä voi laukaista katastrofaalisen räjähdyksen. Tämä ei ole teoreettinen riski-historia on kirjannut lukuisia tuhoisia staattisen sähkön aiheuttamia tapahtumia teollisuusympäristöissä -3. Antistaattinen standardi EN 1149 on olemassa juuri näiden skenaarioiden estämiseksi, ja se asettaa vaatimukset suojavaatetukselle, joka eliminoi staattisen sähkön aiheuttaman sytytyslähteen.
Tässä artikkelissa tarkastellaan EN 1149 -standardisarjaa, miksi sillä on merkitystä työvaatteissa räjähdysvaarallisissa tiloissa ja mitä turvallisuusalan ammattilaisten on tiedettävä varmistaakseen asianmukaisen suojauksen.
1. Vaara: staattinen sähkö sytytyslähteenä
Staattista sähköä syntyy aina, kun kaksi materiaalia joutuvat kosketuksiin ja katkaisevat sen{0}}ilmiö, joka tunnetaan nimellä tribosähköinen vaikutus -7. Teollisissa ympäristöissä tätä tapahtuu jatkuvasti: jauheet virtaavat kourujen läpi, nesteet siirtyvät, työntekijät kävelevät lattioiden yli tai jopa riisuvat suojavaatteita -3.
Vaara syntyy, kun kertynyt staattinen varaus purkautuu riittävällä energialla sytyttääkseen palavan ilmakehän. Tutkimukset ovat dokumentoineet sähköstaattisten purkausten aiheuttamia leimahduksia ja räjähdyksiä prosesseissa, joissa käytetään muun muassa bifenyylipölyä ja bensiinihöyryä -3. Nämä tapahtumat korostavat, kuinka yleiset toimet, joihin liittyy ihmisiä, voivat synnyttää tarpeeksi sähköstaattista varausta sytyttääkseen syttyvät höyry-ilmaseokset.
Eri aineiden sytyttämiseen vaadittava vähimmäissytytysenergia (MIE) vaihtelee dramaattisesti:
Erittäin herkkiä materiaaleja(hienoja metallijauheita, jotkin farmaseuttiset ainesosat): MIE alle 5 mJ, joskus niinkin alhainen kuin 1-3 mJ -7
Yleisiä teollisuuspölyjä(maissitärkkelys, jauhot): MIE tyypillisesti 30-60 mJ -7
Vähemmän herkkiä materiaaleja(hiilipöly): MIE 80-150 mJ tai enemmän -7
Ovennuppia koskettaessasi tuntemasi kipinän voimakkuus on tyypillisesti 10-30 mJ-riittävän monien teollisuuspölyjen ja syttyvien höyryjen sytyttämiseen -7.
2. Sääntelykehys: ATEX ja lailliset vaatimukset
Antistaattisten työvaatteiden tarve on kodifioitu lakiin. ATEX-direktiivin 99/92/EY liitteessä II olevassa 2 artiklan 3 kohdassa (räjähdysvaarallisilta ilmaseoksilta mahdollisesti olevien työntekijöiden suojelusta) todetaan yksiselitteisesti:
"Työntekijöillä on oltava asianmukaiset työvaatteet, jotka koostuvat materiaaleista, jotka eivät aiheuta sähköpurkauksia, jotka voivat sytyttää räjähdysvaarallisen ilmaseoksen" -5-9.
Tämä vaatimus koskee kaikkialla Euroopan unionia, ja se on vaikuttanut turvallisuusmääräyksiin maailmanlaajuisesti. EN 1149 -standardisarja sisältää tekniset tiedot, joiden avulla työnantajat voivat noudattaa tätä lakisääteistä toimeksiantoa -10.
ATEX-ympäristöt luokitellaan vyöhykkeisiin räjähdysvaarallisten tilojen esiintymistiheyden ja keston perusteella -1:
Kaasuille, sumuille ja höyryille:
Alue 0: Ympäristö, jossa räjähdysvaarallinen ilmapiiri säilyy pitkiä aikoja
Vyöhyke 1: Ympäristö, jossa räjähdysvaarallinen ilmakehä on todennäköinen normaaleissa olosuhteissa
Alue 2: Ympäristö, jossa voi esiintyä räjähdyskelpoista ilmaseosta, mutta se laimenee nopeasti
Pölyille:
Alue 20: Räjähtäviä pölypilviä esiintyy usein ja pitkiä aikoja
Alue 21: Räjähtäviä pölypilviä voi esiintyä normaaleissa olosuhteissa
Alue 22: Räjähtävät pölypilvet epätodennäköisiä, mutta mahdollisia, häviävät nopeasti muodostuessaan
Antistaattiset vaatteet, jotka on sertifioitu standardin EN 1149-5 mukaisesti, on tarkoitettu käytettäväksi ATEX-alueilla 1, 2, 20, 21 ja 22 -1.
3. EN 1149 -standardisarja: Rakenne ja komponentit
EN 1149 -standardi ei ole yksittäinen asiakirja, vaan sarja toisiinsa liittyviä standardeja, jotka koskevat suojavaatteiden sähköstaattisten ominaisuuksien eri näkökohtia -6-10:
| Vakio | Otsikko | Tarkoitus |
|---|---|---|
| EN 1149-1 | Testimenetelmä pintaresistanssin mittaamiseksi | Määrittää kuinka hyvin materiaalipinta johtaa sähköä -6-10 |
| EN 1149-2 | Testimenetelmä sähköisen vastuksen mittaamiseksi materiaalien läpi (pystyresistanssi) | Mittaa johtavuutta materiaalin paksuuden läpi -6-10 |
| EN 1149-3 | Testausmenetelmät varauksen heikkenemisen mittaamiseksi | Mittaa kuinka nopeasti staattinen varaus haihtuu materiaalista -6-10 |
| EN 1149-4 | Vaatteiden testausmenetelmä (kehitellään) | Tarjoaa testausvaatimukset täydellisille vaatteille -10 |
| EN 1149-5 | Materiaalin suorituskyky ja suunnitteluvaatimukset | Sertifiointistandardi, joka määrittelee vaatimukset kokonaisille vaatteille -2-6-10 |
EN 1149-5:2018on nykyinen harmonisoitu standardi, joka korvaa vuoden 2008 version -4-9. Siinä määritellään sekä materiaali- että suunnitteluvaatimukset sähköstaattista sähköä poistaville suojavaatetuksille, mukaan lukien suojukset ja korkit, joita käytetään osana maadoitettua järjestelmää sytytyspurkausten estämiseksi -2-9.
4. Miten antistaattiset työvaatteet toimivat
Antistaattiset vaatteet, jotka on sertifioitu standardin EN 1149-5 mukaisesti, toimivat estämällä sähköstaattisen varauksen kertymisen käyttäjän kehoon ja vaatteisiin -1-5.
Tekninen mekanismi
Suojamekanismi perustuu kahteen avainelementtiin -5-10:
Johtavat kuidutkudottu kankaaseen joko lineaarisesti tai ruudukkona. Johtavien kuitujen välinen etäisyys yhteen suuntaan ei saa ylittää 10 mm.
Peitetyt metalliosatEN-suunnitteluvaatimusten mukaisesti-kaikki johtavat elementit, kuten napit tai vetoketjut, on peitettävä, jotta estetään eristetyt johtavat pinnat, jotka voisivat kerääntyä varaukseen -1-10.
Kangas ohjaa sähköstaattisia varauksia näiden johtavien reittien kautta, mikä estää kerääntymisen,{0}}joka voi johtaa vaaralliseen purkaukseen -5.